viime yön unessa
heräsin
olimme yhdessä

aikarataa matkaavassa
paluujunassa

sylikkäin

älä kysy
miten olen elänyt
elämäni
sinua kaivaten

olen elänyt
öisin herännyt
nälkää huutavaan
kosteuteen
sylissäni
käsiisi rinnoillani

hetkittäin olen
unohtanut
hiipinyt kainaloon
johon kuitenkaan
en koskaan sopinut

olet minun seilinsaareni
vankilani
ei minulla ole
ulospääsyä
ei venettä
ei ainakaan airoja

kun suljen
tai avaan silmäni
olet edessäni
seisomassa takana
selkäni

hitaasti riisumassa
minua
alastomaksi